IDPA ja IPSC (eli practical ammunta) ovat lajeina hyvin samanlaisia suorituksen osalta, mutta niillä on hiukan erilainen tapa lähestyä ampujan arvostelua. Toisessa huonojen osumien sakot lisätään sellaisenaan suoritusaikaan ja toisessa lasketaan hyvien osumien pisteiden ja suoritusajan suhde keskenään.
Kummassakin lajissa tarkkuudella on merkitystä, eikä huonojen osumien vahinkoa pysty korjaamaan juoksemalla nopeasti.
Mutta kummassa lajissa tarkkuuden merkitys on suurempi? Tällaista tehojen analysointia tulee tehtyä myös duunissa, niin miksei sitten harrastepuolella.
IDPA: tarkkuus vs nopeus
Olen aiemmin pohtinut tarkkuuden ja nopeuden suhdetta vain IDPAssa. Latailin Practiscoresta muutamien kilpailujen tuloksia ja arvioin näiden eri tekijöiden vaikutusta kokonaissijoitukseen. Allaoleva taulukko on Tier3-luokan kilpailusta, jossa oli yli 100 osallistujaa. Jaoin kilpailijat sijalukunsa mukaan kymmenyksiin, jotta tilastoa pystyy vertailemaan muihin kilpailuihin.
Taulukon siniset ja punaiset palkit näyttävät muutosta todelliseen sijalukuun, mikäli vain tarkkuus (PDNT) tai vain nopeus (Raw) otettaisiin huomioon. On yllättävää, että vaikka lajin kulttuurissa puhutaan todella paljon tarkkuudesta, nopeudella tuntuu kuitenkin olevan suurempi vaikutus sijoitukseen.
Kärkipuoliskolla nopeus vaikuttaa sijoitukseen parantavasti (eli sijaluku olisi pienempi, jos kisamenestys perustuisi pelkästään nopeuteen). Myös loppupuoliskolla nopeudella on tarkkuutta suurempi merkitys, mutta toisin päin. Mikäli vain nopeus laskettaisiin mukaan, monen ampujan sijaluku olisi kasvanut ja sijoitus siis huonontunut. Varsinkin ihan aloittelijoiden joukossa suoritusvauhti on jo niin hidas, että hyvillä osumilla ei ole juuri vaikutusta kilpailumenestykseen.
Voi myös ajatella, että kärkiampujat ovat yksinkertaisesti niin hyviä ampujia, ettei tarkkuuteen lisää panostamalla saa enää kilpailuetua. Taito on ns saturoitunut.
Sijoituslistan keskellä on mielenkiintoinen kohta, sillä viidennessä desiilissä nopeuden vaikutus huonontaa sijoitusta ja tarkkuuden vaikutus parantaa. Ja jopa niin, että tarkkuuden vaikutus on suurempi kuin nopeuden. Neljänneksiä arvioitaessa samanlainen ilmiö näkyy kolmannen kvartaalin kohdalla, joskin kummassakaan sijoitus ei parannu.
Tarkkuus IDPAn luokitusammunnassa eli classifierissa
Jos taas miettii tarkkuuden ja nopeuden suhdetta IDPA-luokitusammunnassa siinä tarkkuudella on todella paljon merkitystä. Classifierissa on siis ennalta määrätty stagekokonaisuus, jonka lopputuloksen avulla katsotaan kilpailijan taitoluokka.
Nämä raja-arvot ovat niin tiukkoja, että joskus on vaikeaa ampua edes raaka-aikana suoritusta, jolla pääsisi seuraavaan taitoluokkaan. Käytännössä siis yksikin karannut laukaus saattaa romuttaa haaveet seuraavasta taitoluokasta. Mutta toisaalta, kuka sitä nyt seuraavaan taitoluokkaan haluaisikaan, jos taidot eivät tosiallisesti riitä siellä.
Tarkkuus: IPSC vs IDPA
Laskin yhden kaksilaukauksisen taulun karanneiden osumien vaikutusta tulokseen. Tarkoitan karanneella osumalla sellaista, joka on edelleen osunut tauluun, mutta ei ihan keskelle.
IPSCissä yksi (vähän) karannut laukaus vaikuttaa tulokseen 20%. Vaikutus on täsmälleen sama riippumatta siitä, kuinka kauan suoritus kestää. Tämä johtuu siitä, että tarkkuus ja aika muodostavat aina samanmuotoisen suhdeluvun.
Taulukossa AA tarkoittaa kahta A-alueelle osunutta laukausta, jotka tuottavat 10 pistettä. Mikäli näillä osumilla haluaisi 2.8 hitfactorin, tulisi suoritus ampua 3.57 sekunnissa.
Mutta mitä tapahtuu, jos laitamme samanlaiset osumat IDPA-arvostelun kohteeksi?
IPSCin ja IDPAn taulut eivät ole samanlaisia, mutta logiikka on jokseenkin sama, joten vertailua voi tehdä, vaikka se ei absoluuttista totuutta annakaan.
Taulukossa on siis esim kakkosrivin (01) yksi +1-sektoriin karannut laukausta tuottaa yhteensä 1 sekuntia aikasakkoa, joka lisätään IPSC-taulukon vastaavaan täydelliseen suoritusaikaan. Näin esim 3.57 sekunnin suorituksen kokonaistuloksesta tulee 4.57.
Pelkän tulosmuutoksen näkeminen ei kuitenkaan auta ymmärtämään muutoksen suuruutta.
Taulukon alaosasta huomataan, että tämä yhden laukauksen karkaaminen (vähän) vaikuttaa kokonaistulokseen esimerkiksi vain 14% tai jopa 56% riippuen siitä kuinka nopeasti taulu on ammuttu.
Mikäli yksi laukaus karkaisi enemmän (osuisi D-alueelle tai +3-sektoriin) vaikutus IPSCissä olisi aina 40% ja IDPAssa 42% tai jopa 168%.
Täydellinen ohilaukaus taulusta tuottaa IPSCin puolella 10 pisteen ja IDPAssa ”vain” 5 sekunnin sakon. IPSC-stage saattaa mennä nollille eikä useammista ohilaukauksista (sillä stagella) ole enää lisävaikutusta. IDPAssa taas jokainen hutilaukaus tuottaa sakkoja. En riittävästi ymmärrä IPSCin kokonaiskilpailun pisteytystä osatakseni nyt arvioida ohilaukausten vaikutusta kokonaiskilpailuun.
Taulukon avulla voimme arvioida vain miten nopeuden tai tarkkuuden muuttuminen vaikuttaa kokonaistulokseen. Mutta tämän perusteella emme vielä tiedä kuinka paljon tarkkuus itsessään muuttuu kun nopeus muuttuu.
Myös tämä taulukko näyttäisi tukevan sitä, että IDPA-aloittelijan kannattaisi ensin keskittyä nopeuteen menestyäkseen kilpailuissa. Toki lajin oppimisen kannalta nopeuteen panostaminen voi hidastaa kehittymistä lajissa kokonaisuutena.
IDPAn arvostelu on katsojaystävällisempi
Tämän vertailun perusteella ei voi sanoa kumpi arvostelumetodeista on parempi noin ampumataidon kuvaamisen osalta. Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että IDPAssa laukauksia ammutaan huomattavasti vähemmän kuin IPSCissä ja myös suoritusajat on siten pienempiä.
Mutta itselleni IPSCin arvostelumetodi on edelleen epäselvä, enkä ampumissuorituksen jälkeen oikein pysty sanomaan, oliko se hyvä vai huono.
Enkä varmastikaan ole ainoa.
Kun IPSCissä vertaa omaa suoritustaan kaverin suoritukseen, tuomarin huutamat kirjaimet pitää ensin muuttaa pisteiksi ja sitten syöttää luvut taskulaskimeen. Stagessa saattaa olla helposti 10 taulua, joten siinä saattaa tarvita taskulaskinta jo pisteidenkin laskemiseksi.
Ja vaikka täsmälleen sama ero hitfactoreissa tapahtuisikin seuraavalla stagella toisin päin, ei siltikään tiedä kumpi on johdolla. Koska se taas riippuu siitä, kuinka kovalla tuloksella stagen paras ampuja on hommansa tehnyt.
IDPA:ssa taas tuomari näyttää kilpailijalle sekä raaka- että loppuajan suoraan numeroina. Kaverin kanssa niitä voi verrata samantien ja todeta, että jos tietty laukaus olisi ollut kaksi senttiä vasemalla, olisi sijoitus mennyt toisin päin. Useamman stagen tulokset yhteenlaskemalla taas tiedetään kumpi kulloinkin on voitolla. Ja mikä sen kaksi senttiä väärään suuntaan menneen laukauksen vaikutus kokonaiskilpailussa on.
Kenenkään toisen kilpailijan suoritus ei siis vaikuta kahden kaveruksen väliseen mittelöön.